Fazerilla syödään päivittäin yli 600 ravintolassa ympäri Suomen. Se, mitä ja miten syömme, muuttuu koko ajan. Työpaikkaruokailun taustalla vaikuttaa laajempi työelämän murros, joka muuttaa käsityksiämme syömisen ajoista ja paikoista. Se mitä syömme, linkittyy yhä enemmän laajempaan tietoisuuteen terveellisyydestä ja vastuullisuudesta. Samaan aikaan syöminen kahvilamaistuu ja välipalojen suosio kasvaa.

Syömme sitten yhdessä tai yksin on ruoka usein tapa rakentaa omaa identiteettiä. Ihmisten arjessa ruoka ja ravintolat ovatkin nyt ehkä suositumpi puheenaihe kuin koskaan. Moni ruokailija etsii omaa hyvinvointia ja arkirytmiä tukevia ratkaisuja, erilaisia tunnelmia päivän aikana sekä eettisesti kestäviä vaihtoehtoja. Työpäivää rytmittävät esimerkiksi puuroaamiainen, lounaalta odotetaan aitoa ravintolakokemusta ja iltapäivää virkistävät terveelliset välipalat. Monesti ruoka liittyy ajatukseen pysähtymisestä kiireen keskellä. Se, miten ja milloin näitä pysähtymisiä tehdään, on alkanut yksilöllistyä, vaikka suurin osa ihmisistä edelleen ohjautuukin auringon kaaren mukaan. Usein tämän päivän työympäristöjä suunniteltaessa taustalla kulkeekin ajatus toimistotilojen ”kahvilamaistamisesta”. Tilojen tulee mahdollistaa ihmisten kohtaaminen, yhdessä olo, mutta myös työskentely ja toiminta erilaisissa tapahtumissa.

Fleksausta ja kotimaista lihaa

Hyvinvoinnin ja vastuullisuuden megatrendit näkyvät nyt erityisesti kasvisruoan kysynnässä. Fleksitarismi eli joustava kasvissyönti on noussut vahvaksi ruokatrendiksi Suomessa ja kasvisruoat ovat nousseet jopa lempiruokien joukkoon. Viime vuosina Fazerilla on kannustettu kasvisten lisäämiseen ravintoloissa ruokalistan, kampanjoiden ja esillepanon kautta sekä kehitetty uudenlaisia herkullisia kasvisreseptejä myös kotikäyttöön. Tänä vuonna olemme nostaneet kasvisruuan tärkeimmäksi teemaksi kaikissa ravintoloissamme ja lanseeraamme uuden kasvisruokakonseptin. Konsepti pyrkii hauskalla tavalla muuttamaan suhtautumista kasvisruokaan - keskeisinä elementteinä ovat herkullisuus, huumori ja sesonginmukaisuus.

Samalla kun kasviksia syödään enemmän, lihan alkuperään ja määrään kiinnitetään enemmän huomiota. Siirryimme tämän vuoden alusta käyttämään ravintoloissamme 100-prosenttisesti kotimaista broileria. Lihan kotimaisuusasteemme nostettiin kokonaisuudessaan vähintään 90 prosenttiin, kun se oli aiemmin vähintään 80 prosenttia.

Ruokaa aivoille

Sen lisäksi, että kehomme tarvitsee ruokaa ja yhdessäolo lisää mielen hyvinvointia, mielenkiintoinen näkökulma on myös ruoan suhde aivoihin. Fazer Brainfood (”aivoruoka”) on tutkimustyötä sisältävä liiketoiminnan kehitysohjelma, jossa selvitämme ruuan ja kognitiivisen suorituskyvyn välistä suhdetta. On todellakin tärkeää, mitä syömme, sillä ravitsemus on olennainen osa aivojen terveyttä ja suorituskykyä. Uskon, että tulevaisuudessa ruoka nähdäänkin keskeisenä vaikuttajana myös oppimiseen ja kykyymme keskittyä vaativiin tehtäviin oli kyse sitten lapsista, aikuisista tai ikäihmisistä.

Haluamme nyt ja tulevaisuudessa olla vaikuttamassa siihen, mitä ja miten suomalaiset syövät. Uskomme, että elämyksellisyys, nautinnollisuus ja terveellisyys voidaan yhdistää. Se vaatii hyvää ammattitaitoa, mutta myös laajempaa ymmärrystä siitä, mitä yhdessä syöminen parhaimmillaan voi ihmisille mahdollistaa ja mitä ihmiset tänä päivänä ruoalta ja ravintoloilta odottavat: paikkoja, tiloja ja tilanteita, joissa kohdata rennosti toiset ihmiset. Tällaisia konsepteja ja palvelukokemuksia rakennamme intohimoisesti. Haluamme inspiroida suomalaisia nauttimaan päivittäisistä ruokahetkistä – yhdessä!

Hannu Rahnasto
kaupallinen johtaja, Fazer Food Services Suomi
Kirjoittaja vastaa myynnistä, markkinoinnista, palvelukehityksestä ja gastronomiasta