Miltä ruoan tulevaisuus näyttää? 5 toukokuuta 2017

EU:n kansalaiset kuluttavat vuodessa keskimäärin 69 kiloa lihaa henkeä kohden, mikä on melkoinen määrä. Kysymys ei enää ole siitä, onko meidän muutettava kulutustapojamme, vaan siitä, milloin muutoksen täytyy tapahtua ja ennen kaikkea miten. Tarjolla on useita vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, kuten levät ja hyönteiset. Olemmeko me valmiita hyväksymään hyönteiset lautasillemme?

Vastaamme kysymykseen tutkimuksella, jonka teetimme Pohjoismaissa yhteistyössä YouGovin kanssa. Kurkataan siis kristallipalloon ja selvitetään, näemmekö siellä ruuan tulevaisuuden.

Oletko valmis ruuan tulevaisuuteen?

Uuden proteiininlähteen metsästys on käynnissä. Elintarviketieteilijät etsivät uusia tapoja ruokkia jatkuvasti kasvavaa väestöä entistä pienemmillä resursseilla. Ratkaisuksi on tarjottu vaihtoehtoisia ruuanlähteitä ja uutta teknologiaa. Toistaiseksi tieteessä kartoitetaan viittä eri mahdollisuutta:

Levät

Levillä voidaan ruokkia ihmiset sekä eläimet, ja niitä voidaan viljellä meressä. Tämä on merkittävä lisäetu, sillä maa- ja järvialasta on yhä enemmän pulaa. Levien viljely voi kasvaa koko maailman merkittävimmäksi viljelyteollisuudeksi. Aasiassa se on jo pitkään ollut peruselintarvike, ja esimerkiksi Japanissa on valtavia leväviljelmiä.

Hyönteiset

Hyönteisissä on yhtä hyvä ravintoarvo kuin lihassa, ja ne ovat erinomainen proteiininlähde. Lisäksi hyönteistenkasvatus on karjankasvatusta halvempaa, kuluu vähemmän vettä ja hiilijalanjälki on vähäinen. Suuri osa väestöstä syö jo hyönteisiä säännöllisenä osana ruokavaliotaan. Harva haluaa todennäköisesti syödä hyönteisiä sellaisenaan, joten ne voidaan jauhaa esimerkiksi hampurilaispihvien ja makkaroiden aineosaksi.

Nanoteknologia

Nanoteknologia vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi useisiin toimialoihin, joista elintarviketeollisuus on vain yksi. Nanohiukkasten avulla satoa ja elintarvikkeita voidaan muunnella huomaamattomasti.

Keinoliha

Tieteessä on onnistuttu valmistamaan keinolihaa kasvattamalla lihaskudosta lehmien kantasoluista. Kasvattamalla lihaa laboratoriossa eläinten teurastuksen sijasta vähennettäisiin merkittävästi kasvihuonekaasuja sekä energian- ja vedenkulutusta. Keinolihan tuotantoon tarvittaisiin vain murto-osa karjankasvatuksessa käytettävästä maa-alasta. Lisäksi lihaa voitaisiin muokata tarpeen mukaan, jolloin rasvapitoisuutta saataisiin pienenettyä ja ravinteita lisättyä.

GMO

GMO on lyhenne muuntogeenisistä organismeista (Genetically Modified Organism). Geenimuunnellut elintarvikkeet on tuotettu organismeista, joiden DNA:ta on muunneltu geeniteknologian menetelmillä. Ruuan muuntelu on keskittynyt pääasiassa suuren kysynnän viljelykasveihin, kuten soijaan ja maissiin. Käsittelyllä on lisätty geenimuunneltujen viljelykasvien vastustuskykyä patogeeneille ja kasvimyrkyille sekä parannettu tuotteiden ravintoarvoja.

Pohjoismaissa ollaan varauksellisia

Tutkimusyritys YouGov on seurannut terveyteen ja ruokaan liittyviä kuluttajatrendejä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuodesta 2007. Kyselyyn vastasi yli 2 000 iältään 16–64-vuotiasta miestä ja naista näistä maista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa mielipidettä uusista tuotteista ruokapulan ratkaisemiseksi. Heiltä myös tiedusteltiin, olisivatko he valmiita kokeilemaan niitä itse.

Levät käyvät, geenimuunneltu ruoka ei niinkään

Suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti levien käyttöön ruuantuotannossa. Hyönteiset puolestaan epäilyttivät. Kielteisimmin suhtautuivat ruotsalaiset, joista kielteinen asenne oli 38 prosentilla ja positiivinen 24 prosentilla.

Suurin osa vastaajista oli epävarma suhtautumisestaan nanoteknologiaan elintarviketuotannossa. Tulos ei yllätä, sillä nanoteknologia on luultavasti monelle vieras asia. Useampi kuluttaja Ruotsissa ja Tanskassa suhtautuu nanoteknologiaan kielteisemmin kuin myönteisemmin, kun taas Norjassa ja Suomessa tilanne on päinvastainen. Tanskalaiset suhtautuvat kielteisimmin keinolihaan: 65% suhtautuu siihen kielteisesti ja vain 8% myönteisesti. Ruotsissa puolestaan 18% suhtautuu asiaan myönteisesti ja 54% kielteisesti.

Geenimuunnellut elintarvikkeet ovat tulevaisuuden ratkaisuista se, jota kohtaan kuluttajien asenne on epäilevin. Tosin norjalaisten ja suomalaisten myönteinen asenne on lisääntynyt viime vuodesta.

Kaikissa neljässä maassa nuorilla on myönteisempi asenne kaikkia ratkaisuja kohtaan. Poikkeuksena ovat levät, joiden osalta kaikkien alaryhmien asenteet ovat varsin yhteneväisiä. Naisten suhtautuminen on yleensä miehiä epäilevämpää.

Haluatko lisätietoja ruuan tulevaisuudesta?

Fazer Food Servicesin nettisivuilla on ladattavissa YouGov-tutkimuksen yhteenveto, jossa on vastaajien näkemyksiä terveydestä, ilmastosta ja ruuasta. Lataa yhteenveto tästä.