Herkullinen smoothie ylijäämähedelmistä tai illallinen zero-waste-ravintolassa. Tällaiset vaihtoehdot kiinnostavat tänä päivänä yhä useampia. Ihmiset tuntevat kasvavaa vastenmielisyyttä ruokajätettä kohtaan, ja ruokahävikin vastainen trendi on nousussa. Myös brändeissä alkaa näkyä, kuinka ruokajätteen uudet käyttötarkoitukset ja jatkokäsittely trendituotteiksi tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia. Eri puolilla maailmaa on tehty useita inspiroivia aloitteita ruokahävikin vähentämiseksi. Olemme Fazerilla tutkineet tarkemmin muutamia näistä edelläkävijöistä.

Keväällä 2017 teimme yhteistyössä Foresight Factoryn kanssa ruokatrendejä käsittelevän tutkimuksen, josta ilmeni, että vastenmielisyys ruokajätettä kohtaan on lisääntymässä. Tutkimukseen vastanneista briteistä, amerikkalaisista ja pohjoismaalaisista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että ihmiset heittävät liikaa ruokaa roskiin. Kotitalouksien tuottaman ruokajätteen minimoiminen on meidän kaikkien tehtävä. Myös tutkimukseen vastanneista 60-70 prosenttia sanoo pyrkivänsä vähentämään kotitalousjätteen määrää.

Tämän lisäksi olemme yhä tietoisempia kulutustuotteiden valmistuksessa syntyvästä jätteestä. Emme enää hyväksy sitä, että vähittäismyyjät hylkäävät tuotteita, jotka eivät täytä tiettyjä laatuvaatimuksia.

Brändit ovat vastanneet trendiin useilla aloitteilla: ylijäämä- tai hävikkiruokia, -juomia, -energiaa, -pakkauksia ja -kosmetiikkatuotteita jatkokäsitellään trendikkäiksi kierrätystuotteiksi tai tuotteille annetaan täysin uusia käyttötarkoituksia. Kuluttajat otetaan usein mukaan toimintaan, jonka kautta he saavat tietoa uusista kierrätysmahdollisuuksista. 

Seuraavassa esittelemme ruokahävikin vastaisen trendin edelläkävijöitä: Vuonna 2014 Brightoniin avattiin ravintola Silo, jonka tavoitteena on ravintolajätteen vähentäminen nollaan. Ravintola hyödyntää ruoanvalmistuksessa lähes kaikki eläinten osat, ja henkilökunta kirnuaa itse talon voin. Silon sisustuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja, juomalaseina toimivat käytetyt lasipurkit ja lautaset on valmistettu muovipusseista. Silo on ensimmäinen zero-waste-ravintola Britanniassa. 

Toinen esimerkki on singaporelainen Operation Dagger, jonka listalla on tuotteita, jotka muutoin joutuisivat jätteeksi. Tämän cocktailbaarin asiakkaille on tarjolla suolattuja vesimeloninkuoria naposteluun ja tyhjiä vaniljatankoja pilleiksi. Baarissa myös järjestettiin vuonna 2016 Potential Wasteland -niminen työpaja, jossa asiakkaille annettiin tietoa eri raaka-aineiden käytöstä.

Kesällä 2016 brittiläinen Duck & Waffle -ravintola lanseerasi Urban Foraging vs Urban Decay -nimisen cocktailvalikoiman. Juomissa on käytetty ylijäämätuotteita, esimerkiksi palanutta paahtoleipää ja parsan kantapaloja sekä luonnontuotteita kuten siitepölyä.

Myös Snact-nimisen yrityksen toiminnan tavoitteena on pienentää ruokajätteen määrää. Yritys ostaa brittiläisiltä maatiloilta ”rumia” hedelmiä, joita kukaan ei halua. Niistä sekoitetaan perhetilalla Kentissä smoothieta, joka jatkokäsitellään kuivahedelmiksi. Yrityksen käyttämät pakkausmateriaalit ovat kompostoitavia, mikä auttaa vähentämään jätteen määrää entisestään.

Esittelemämme yritykset ovat yksittäisiä esimerkkejä tiedostavasta, innovatiivisesta ja inspiroivasta toiminnasta. Myös meidän omat ravintolamme tekevät jatkuvaa työtä ruokahävikin pienentämiseksi.

Ruotsin Fazer Food Servicesin laatu- ja ympäristötoimien johtaja Jonny Zackrisson kuvaa tilannetta näin: ”Olemme löytäneet toimintatavan, jonka avulla voimme vähentää ruokahävikkiä eri liiketoiminta-aloilla ja joka laajalti perustuu työntekijöiden vahvaan sitoutumiseen.” Zackrisson jatkaa: ”Jatkuvan mittaamisen, valvonnan ja sitoutumisen vahvistamisen avulla olemme viime vuonna Ruotsissa onnistuneet pienentämään ruokahävikkiä 16 prosenttia, ja ruokaa on säästynyt noin 168 tonnia.”

Zackrisson katsoo, että yrityksellä on myös vastuu auttaa elintarvikkeiden toimittajia vähentämään ruokahävikkiä. Hän antaa esimerkin siitä, kuinka tämä näkyy aina toimitusketjun alkupäässä saakka: ”Ostamme maanviljelijöiltä vihanneksia, jotka eivät täytä kasvisten ulkonäköön liittyviä laatuvaatimuksia ja joita näin ollen voidaan pitää ’rumina’. Olemme havainneet, että saamme parempia tuloksia helpommin, kun toimimme avoimesti ympäristötavoitteidemme puolesta ja etsimme uusia yhteistyötapoja toimittajiemme kanssa”, Jonny sanoo lopuksi.

Jos haluat tietää aiheesta lisää, tutustu oppaaseemme, jossa annetaan vinkkejä ruokajätteen vähentämiseksi.