Ruokahävikin vähentämisellä on merkitystä. Noin kolmasosa kaikesta ihmisille tuotetusta ruoasta päätyy vuosittain roskiin. Nyt jätevuoria on onneksi ryhdytty pienentämään käynnistämällä kunnianhimoisia hankkeita eri puolilla maailmaa.

Palkittu ruotsalainen keittiömestari Paul Svensson loihtii hävikkiruoasta ruokaelämyksiä pop-up-ravintolassaan nimeltä ReTaste. Toinen loistava hävikkiä vähentävä ruotsalaiskeksintö on vuonna 2016 lanseerattu Karma-sovellus, jonka avulla on tähän mennessä säästetty jo 140 tonnia ruokaa. Sovelluksen avulla kuluttajat voivat ostaa ylijääneitä ruoka-annoksia, ja toimintaa on nyt laajennettu myös Britanniaan. Suomessa käytössä on samalla periaatteella toimiva ResQ-sovellus, joka on ensimmäisten kahden toimintavuotensa aikana pelastanut jo 550 000 ruoka-annosta.

From Waste To Taste on suomalainen järjestö, jonka tavoitteena on vähentää roskiin päätyvän ruoan määrää. Fazerin ja järjestön välinen yhteistyö käynnistyi Sitran Fiksu arki -kilpailusta. Kilpailun avulla etsitään uusia suomalaisia ratkaisuja, jotka tukevat kestäviä arjen valintoja. From Waste to Taste haluaa saada ihmiset huomaamaan, että jätteenä pidettävä ruoka voisi edelleen olla käyttökelpoista. Järjestö myös välittää tietoa siitä, miten jokainen meistä voi vähentää ruokajätettä. Yhteistyön puitteissa on tutkittu kuluttajien asenteita ja maistatettu uusia hävikkiaineksista valmistettuja reseptejä. From Waste To Taste on myös perustanut Helsinkiin Loopin, Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan. Loopin annosten raaka-aineista jopa 90 prosenttia saadaan ruokakauppojen, tukkumyyjien ja ravintoloiden hävikistä.

”Haluamme saada kaikki mukaan vähentämään ruokahävikkiä, ja suurimpana haasteena on muuttaa ruoan arvostukseen liittyviä asenteita”, kertoo järjestön perustaja Johanna Kohvakka. ”Yksi tapa lisätä tietoa on tarjota hauskoja ruokailuhetkiä hyödyntämällä hävikkiruokaa.”

Onneksi myös kuluttajat vaikuttavat valmiilta muuttamaan hävikkiajatteluaan. YouGov toteutti aiemmin tänä vuonna Pohjoismaissa kyselytutkimuksen, jonka vastaajista keskimäärin 41 prosenttia ilmoitti olevansa valmiita syömään aterioita, joiden raaka-aineiden viimeinen käyttöpäivä on lähestymässä.

Fazer Food Servicesin laadusta, ympäristöterveydestä ja turvallisuudesta vastaava päällikkö Jonny Zackrisson ennustaa, että lähitulevaisuudessa ruokajätteen määrää voidaan mitata ja hallita helpommin uusien tekniikoiden ansiosta. Zackrisson uskoo, että ruokajätteen vähentäminen onnistuu vain, kun mukaan otetaan kaikki ruokaketjun osapuolet – myös ravintoloiden asiakkaat. ”Yhteisten tavoitteidemme täytyy olla sekä kunnianhimoisia että mitattavissa”, hän toteaa.

 

Haluaisitko tietää lisää ruokajätteestä? Voit lukea lisää tästä ja muista aiheista sekä ruokatrendeistä ruoan tulevaisuutta käsittelevästä vuoden 2019 raportistamme.