Kuntien ja julkista hankintaa noudattavien organisaatioiden toiveena markkinavuoropuhelussa on kotimainen raaka-aine, lähiruoka, luomu, hyvä henkilöstön johtaminen, henkilöstön kouluttaminen, toiminnan aktiivinen kehittäminen ja vuorovaikutus. Kun tarjouspyyntö kolahtaa postilaatikkoon, on 30 prosentissa tarjouksista kriteerinä kuitenkin 100-prosenttisesti hinta. Mikä muuttui matkalla, ja saadaanko sitä mitä haluttiin?

  Kirjoittaja: Jaana Korhola
Jaana Korhola on Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus suomalaisten hyvinvoinnin parissa. Fazer Food Services haluaa vaikuttaa siihen, mitä ja miten suomalaiset syövät. Missiona on ruokaa, jolla on merkitys. 

Fazer Food Services antaa catering-tarjouksia vuosittain noin 150 kappaletta, joista yksityisen puolen tarjouksia on noin 60 prosenttia ja julkisen puolen noin 40 prosenttia. Osallistumme siis noin 60:een julkista hankintalakia noudattavaan tarjousprosessiin vuosittain. Julkiset tahot, joiden tarjouksiin vastaamme ovat kuntia, kuntayhtymiä, muita julkisia organisaatioita tai Hanselin kautta kilpailutettavia valtion organisaatioiden catering-kilpailutuksia. 

Hinta ohjaa kilpailutuksia 

Suurin osa kilpailutusten kriteereistä kilpailutetaan hinta-laatusuhteella 60/40 tai 70/30. Teoriassa kuulostaa hyvältä − on ymmärrettävää, ja jo veronmaksajienkin näkökulmasta hyvä, että hankinta pitää olla myös taloudellisesti kilpailukykyinen. Laatupisteitä annetaan muun muassa omavalmistusasteesta, teemapäivien määrästä, henkilöstön mitoituksesta ja salaattikomponenttien määrästä ja usein kaikki toimijat lupaavat maksimipisteen tuovan määrän. Käytännössä laatukriteerit ovat niin mekaanisia, että hankintayksikön näkökulmasta riittää, kun laatukriteerit täyttyvät, niihin on helppo vastata, eikä kukaan voi valittaa. Tarjoajan näkökulmasta näyttää siltä, että hankintayksiköt eivät halua tehdä vaativampia laadullisia kriteerejä ja antavat ”varmuuden vuoksi” kaikille tarjoajille täydet laatupisteet, jolloin loppukädessä kilpailutetaan vain hintaa. Eräs kaupungin hankintavastaava totesikin, että heillä tärkeä KPI-mittari on se, että prosessi menee kerralla läpi.

Miten ruokapalveluiden kilpailutuskriteereitä voisi kehittää?

Toivomme nykyistä enemmän ja avoimempaa markkinavuoropuhelua sekä uuden hankintalain mahdollistamia monipuolisempia kilpailutusmenetelmiä. Lähes kaikki (99 prosenttia) kilpailutuksista noudattavat avointa menettelyä, jonka hyvänä puolena on se, että tarjouskilpailu vaatii hankintayksiköltä vähemmän työtä ja resursseja kuin esimerkiksi neuvottelumenettelyllä toteutettu tarjouskilpailu. Heikkoutena se, että hankintayksikön tulee kyetä kuvaamaan palvelun sisältö ja ehdot lähes lopullisessa muodossa tarjouspyynnössä, eikä hankintayksikkö ja tarjoajat voi tarjouskilpailun aikana yhdessä kehittää ruokapalvelun sisältöä ja ehtoja. 

Hankintalaissa on kuitenkin roppakaupalla muita menettelyjä, kuten neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvontamenettely, palvelusopimus joka sisältää laajan investoinnin, yhteisyritys, yritysosto, allianssimenettely tai innovaatiokumppanuus. Näitä monipuolisempia menettelytapoja toivon tulevaisuudessa käytettävän enemmän, jotta julkinen toimija saa sitä mitä se oikeasti haluaa, eikä sitä mitä sattui tilaamaan.

Lisäksi toivon, että hankintayksikkö ottaisi laatukriteerit tosissaan ja aidosti pohtisi, mitkä laatutekijät ovat kilpailuttavalle organisaatiolle tärkeitä. Valoa tunnelin päähän tuo muun muassa Motivan laadulliset kilpailutuskriteerit. Sen lisäksi muutamissa kilpailutuksissa on uutena kriteerinä ollut asiakaskokemuksen arviointi, jossa tarjoajia pyydetään listaamaan asiakasreferenssit, joille lähetetään kysely vastattavaksi. Parhaat arvosanat saanut tarjoaja saa suurimmat pisteet.

Yritysvastuun kriteereistä emme tingi

Hintakilpailu on hurjaa, emmekä todellakaan aina voita, vaan häviämme myös paljon kilpailutuksia, koska meillä on tietyt yritysvastuukriteerit, joista emme tingi. Yksi näistä on esimerkiksi kotimainen liha, jonka kotimaisuusaste meillä on yli 90 prosenttia ja kouluruoissa lähes aina 100 prosenttia. Laskimme, että saisimme aterian hintaa pudotettua, jos vaihtaisimme osan lihasta ulkomaiseen, mutta emme myy periaatteitamme. Satsaamme raaka-aineen kotimaisuuteen, jäljitettävyyteen ja läpinäkyvyyteen. Muita tärkeitä raaka-aineen nurkkapaaluja ovat WWF:n kestävän kalastuksen kriteerit täyttävät kalavalinnat. Osa tuotteista on luomua, ja toteutamme sesonkiajattelua kasviksissa. 

Fazer haluaa olla kuntien ruokapalvelukumppani

Haluamme osallistua vahvemmin kuntien ruokapalvelukilpailutuksiin tukeaksemme suomalaisten kuntien menestystä ja suomalaisten hyvinvointia. Tavoitteenamme on rakentaa hyvää yhteistyötä ja luottamusta yhdessä kuntien kanssa ja käydä keskustelua siitä, miten julkinen ja yksityinen sektori voivat parhaiten toimia kumppaneina tulevaisuudessa. Hinnan sijaan toivon, että laatu, maku ja vastuullisuus nostetaan kunniaan ja että voimme yhdessä kuntien kanssa rakentaa suomalaisten hyvinvointia nykyistä monipuolisempien hankintamenettelyiden avulla.