Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen ja tanskalainen eivät kilpailleet tällä kertaa keskenään, vaan vastasivat kaikki suureen ruoka- ja terveyskyselyyn kesällä 2018.

Kirjoittaja: Hannu Rahnasto
Hannu Rahnasto on restonomi ja valtiotieteilijä, intohimoinen kotikokki ja kahden tytön isä, mies joka on kiinnostunut siitä mitä ja miten ihmiset syövät. Tällä hetkellä Hannu luotsaa Fazer Food Services Suomen ruokapalveluiden uudistamista kohti tulevaisuuden asiakkaiden tarpeita. Asiakkaita ovat päiväkotien lapset, koululaiset, opiskelijat, työssäkäyvät kuin seniorikansalaisetkin, noin 130 000 aterian verran päivässä. 

Kyselyn tulosten perusteella suomalaiset ovat tietoisia kuluttajia, joiden vastauksissa korostuivat lähiruoka ja ympäristöä säästävät valinnat. Ehkä jopa enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Toisaalta ruoka on tänä päivänä niin tärkeä väline kertoa omista arvoista ja identiteetistä, että on kenties luonnollista, että juuri nämä asiat korostuvat meillä.

Kaiken kaikkiaan vihreyttä suomalaisten valintoihin tuovat kasvisproteiinit, sillä jopa 41% suomalaisista olisi kiinnostunut suosimaan kasvisproteiineja kuten seitania, nyhtökauraa, soijarouhetta tai vastaavaa suojellakseen ympäristöä. Tanskassa ja Norjassa vain viidennes (23%) ja Ruotsissakin alle kolmannes (31%).  Lisäksi suomalaisista jopa 28% olisi kiinnostunut lopettamaan lihansyönnin tai syömään lihaa vain poikkeustilanteissa ympäristön suojelemiseksi, kun Norjassa ja Tanskassa luku on vain 17-18% ja Ruotsissakin 23%.

Ehkä sirkkaleivän innoittamina suomalaisista jo 15% olisi valmis syömään nyt myös hyönteisiä suojellakseen ympäristöä, kun taas kanssa-pohjoismaalaisista sekä norjalaisista että tanskalaisista vain 7% ja ruotsalaisistakin vain 9% vastasi kyllä. 

Suomalaisille (27%) on arjessa erittäin tärkeää, että myös lounasravintolat valmistavat ruokaa paikallisista ja kestävästi tuotetuista raaka-aineista. Muissa pohjoismaissa tämä tärkeys jää selvästi vähemmistöön (14-19%).

 

Kiirettä pitää, mutta yksilöllisesti

Samalla kun suomalaiset arvostavat ekologisia valintoja leimaa arkea myös kiireen tuntu. Jopa 43% suomalaisista pitää erittäin tärkeänä, että ravintolan palvelu on ripeää eikä lounasta tarvitse odottaa pitkään. Ruotsissa vain 31% ja Tanskassa sekä Norjassa 36% ripeys on erittäin tärkeää. Lisäksi yksilölliset terveystarpeet korostuvat Suomessa, sillä yli puolet (54%) haluaisi syödä ruokaa, jonka ravintosisältö on räätälöity juuri omiin terveystarpeisiin. Tanskassa vain 43% ja Norjassa 39%.

Vaikuttaa siis siltä että, jos suomalainen saa terveellistä ja lähellä tuotettua ruokaa helposti ja nopeasti niin asiat ovat monen mielestä mallillaan.

Katse tulevaisuuteen: Trendeinä vihreä vallankumous ja uudenlaista viisautta

Fazerin Tulevaisuuden ruokatrendit 2019 -raportti kokoaa kuluttajien ja ruoka-alan ammattilaisten näkymät ilmiöistä, tottumusten muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Nämä vaikutteet ohjaavat käytännössä myös meitä arkisissa valinnoissamme. Vuodelle 2019 on nähtävissä viisi keskeistä ruokatrendiä:

1)     Uusia proteiineja

2)     Itämaista viisautta

3)     Värikkäitä latteja

4)     Papua pullaan ja

5)     Glamouria pöytään.

Vihreä vallankumous tarkoittaa jatkossa yhä moninaisempia kasviperäisiä proteiineja, myös ns. lihatonta lihaa. Itämainen terveysfilosofia ja holistinen hyvinvointiajattelu korostaa ruoan vaikutusta myös henkiseen hyvinvointiin. Lattetkin saavat väriä vihreästä ja päivän pullat proteiinia pavuista. Lisäksi korostuu arjen luksus ja estetiikka, yllätykselliset annokset ja esillelaitto. Ruoassa kun on kyse aina myös muustakin kuin itse ruoasta.  

Kaiken kaikkiaan ruokatrendien taustalla näkyy kuva yhä tietoisemmista kuluttajista, joille on merkityksellistä mistä ruoka tulee, miten se on pakattu, miten se on valmistettu ja mitä siitä jää lautaselle – tai enemminkin, ettei hävikkiä syntyisi.

Näihin tarpeisiin olemme myös itse parhaillaan rakentamassa ratkaisuja. Uskomme, että terveellisyys ja nautinnollisuus voidaan yhdistää. Kuten myös vastuullisuus, joka usein tarkoittaa myös kustannustehokkuutta. Yhtenä esimerkkinä monialaisesta tuotekehitystyöstä on Brainhow -hankkeemme, jossa yhdistämme ymmärryksen aivojen hyvinvoinnista gastronomiseen osaamiseen. Tuloksena on syntynyt aivoystävällisiä ruokavaihtoehtoja arjen lounashetkiin, jotta lapsena malttaisimme keskittyä, aikuisena jaksaa kiireen keskellä ja vanhanakin vielä iloita ja muistaa.  

 

Kuluttajien vastaukset perustuvat YouGov-tutkimusyhtiön Fazerille kesällä 2018 toteuttamaan kuluttajatutkimukseen, jossa yli 4000 pohjoismaista 18-64-vuotiasta kuluttajaa osallistui verkkokyselyyn. Tulevaisuuden ruokatrendit puolestaan perustuvat samaan kuluttajatutkimuksen sekä toimituksellisen asiantuntijaselvityksen pohjalta laadittuun raporttiin.

Lataa Tulevaisuuden ruokatrendit -raportti tästä!