Kouluruokailun kehittäjänä pohdin lähes päivittäin miltä näyttää kouluruokailun tulevaisuus. Muodostuuko meidän proteiinilähteemme hyönteisistä vai syömmekö kaikki vitamiinit pillereinä?

Kirjoittaja: Erja Sulanne
Erja Sulanne toimii kehityspäällikkönä Fazer Food Services Suomen palvelukehitystiimissä innovoiden tulevaisuuden palveluratkaisuja erityisesti julkisen sektorin toimijoille päiväkoti-, koulu-, seniorihoivapalvelu- sekä sairaalan potilasruokailuun.

Tulevaisuuden kouluruoka

Yksi asia tulevaisuuden kouluruokailussa on kuitenkin varmaa: ympäristöasioiden vaikutusta emme voi ohittaa, vaan meidän pitää ottaa se huomioon. Tämä tarkoittaa ruokalistalle enemmän kasvisruokia ja proteiinin saannin turvaamiseksi uusia kasvisproteiineja. Mutta miten saamme oppilaat innostumaan kasvisruokapäivistä, kun nyt ne ovat monelle ”inhokkiruokalista”-päiviä?

Uskallan väittää, että kaupungissa kasvaneet lapset ovat vieraantuneet maaseudun antimista eivätkä tunne riittävästi mistä raaka-aineemme ”aikuisten oikeasti” tulevat. Ensin kaupasta ja sitten jääkaapista? Kasvisten käyttöä ja niiden mielekkääksi tekemistä voidaan lisätä tutustuttamalla oppilaat erilaisiin kasviksiin fyysisesti katsomalla, haistamalla, koskettamalla ja maistamalla (aka Sapere-menetelmä). Tai sitten pieni ”töytäisy” (englanniksi nudging) esimerkiksi laittamalla kasvisruoka linjastoon ensimmäiseksi. Vai pitäisikö kasvisruoan syöminen pelillistää muotoon, jossa voittaja on kaveriporukan ”ultimate hero”.

Yleisenä ruokatrendinä on yksilöllisyys – jokaisella on oma ruokavalionsa. Se näkyy jo kouluruokailun vaatimuksissa, erilaisten allergioiden edellyttämien erityisruokavalioiden muodossa. Tulevaisuudessa kaikilla oppilailla onkin varmasti enemmän valinnan mahdollisuuksia. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että kouluruokailu rahoitetaan julkisilla varoilla - veroeuroillamme - ja se on joukkoruokailua.

Kouluruokailun tulevaisuuden kehittämisessä on tärkeää, että sitä ei tehdä vain ruokapalveluiden ja kuntien välisenä työnä, vaan otamme oppilaat, opettajat, koulun henkilökunnan ja oppilaiden vanhemmat mukaan erilaisiin suunnittelutyöpajoihin ja ruokapalveluhenkilökunta osallistuu aktiivisesti koulun erilaisiin tapahtumiin.

Kouluruoan tulevaisuuden kehittäminen ei vaadi poppakonsteja. Pitää vain havainnoida nuoria, heidän kiinnostuksen kohteitaan ja YHTEISTYÖSSÄ nuorten kanssa tehdä kouluruokailusta niin mielenkiintoista, että Opetushallituksen tavoite ”Kaikki syövät 2020” toteutuu tulevaisuudessa.